Soome-eesti suursõnaraamat

edelle
1 (postp.) (paikasta, paremmuusjärjestyksestä) ette; (eteen) ette·poole; (ohi) mööda
◊ mennä jonkun edelle kellestki ette (mööda) minna; päästä toisten edelle teistest ette jõuda, teistest mööda minna; hän oli ehtinyt opinnoissa paljon muita edelle ta oli õpingutes teistest palju ette jõudnud; päästä urallaan työtoverei[s]taan edelle oma töös [teistest] töökaaslastest mööda minna; viennissä maamme on päässyt Ruotsin (Ruotsista, Ruotsia) edelle ekspordis on meie maa Rootsist ette jõudnud; asettaa joku jonkun edelle keegi kellestki ettepoole asetada
◊  (ajasta) helluntain edelle sattuva viikko nelipühade-eelne nädal; rientää tapahtumien edelle sündmustest ette rutata
2 (adv. ohi) ette, mööda
◊ Ruotsi ehti kehityksessä edelle Rootsi jõudis oma arenguga ette; siirtää kello tuntia edelle keerata kell tund aega ette

ei (kieltoverbi: en, et, ei, emme, ette, eivät; imperatiivi: älä, älköön, älkäämme, älkää, älkööt) ks. myös älä
1 ei
◊ en tiedä ma ei tea; hän sanoi, ettei tiedä ta ütles, et ei tea; ei — eikä ei — ega; hän ei halunnut matkustaa Italiaan eikä Espanjaan ta ei tahtnud reisida ei Itaaliasse ega Hispaaniasse; sinun on mentävä, tahdoit tai et sa pead minema, tahad või mitte; ei hätää! ei ole viga midagi!, pole midagi!; ei saa! ei saa!, ei või!, ei tohi!; ei siinä kyllin siin pole piisavalt; kun ei niin ei kui ei siis ei
◊  (kysymyslauseissa) eikö totta? eks ole tõsi?; enkö saisi auttaa? kas ma ei saaks aidata?
◊  (usein ark. painokkaana kieltona) etkä mene! ega sa ikka ei lähe küll!; ja enkä maksa! ega ma ikka ei maksa küll!, ja ei maksa ma midagi!
◊  (huudahduksissa) eikös se olekin vanha tuttu! kas see pole mitte vana tuttav!; enkö[s] sitä jo sanonut! kas ma seda siis juba ei ütelnud!, ma ju ütlesin seda!, eks ma öelnud; enkös arvannut! kas ma siis ei arvanud seda!, seda ma ju arvasingi!
◊  (suostuttelevissa, myönnyttelevissä t. epäröivissä ilmauksissa) eiköhän ole parasta, että — kas ei oleks kõige parem, et —; kõige parem oleks ju, et —; eipä silti, hän on kyllä hoitanut tehtävänsä — siiski mitte, ta on oma ülesandega toime tulnud; eipä tietenkään loomulikult mitte
2 (kielt. vastauksissa) ei
3 (yllättymistä tms. ilmaisemassa) eihän! ära parem räägi!; eihän toki! ei või olla!; ei, mutta sehän on hirveää! ei, aga see on ju õudne!

että (kieltoverbiin liittyvänä usein etten, -et, -ei, -emme, -ette, -eivät)
1 et
◊ on hauskaa, että tulit tore, et tulid
◊  (kielteisen sivulauseen alussa) varo, ettet putoa vaata, et sa ei kuku; en lainkaan epäile, ettet puhu[isi] totta ma ei kahtle sugugi selles, et sa tõtt räägid, ma usun kindlasti, et sa räägid tõtt, ma ei pea seda sugugi valeks, mis sa räägid
◊  (epäsuorassa esityksessä) hän sanoi, että hän odottaa meitä ta ütles, et ootab meid; hän huusi meille, että odottaisimme hetken ta hüüdis meile, et me ootaksime pisut
2 (muunlaisissa sivulausetyypeissä) (seurausta ilmaisevissa sivulauseissa) hän huusi [niin], että oli pakahtua ta karjus nii, et hing jäi kinni; mitä olen tehnyt, että noin murjotat? mis ma olen teinud, et sa nii vingus (mossis) oled?; hän oli niin sairas, ettei jaksanut lukea ta oli nii haige, et ei jaksanud lugeda; tulos oli sellainen, että se tyydytti kaikkia tulemus oli selline, et see rahuldas kõiki, tulemus oli selline, et kõik jäid sellega rahule; kello on viisi, niin että voimme lähteä kell on viis, nii et võime minna; kell on viis, järelikult võime minna
◊  (sivulauseissa, jotka korostavat päälauseen merkitystä) niin hyvä, ettei paremmasta väliä nii hea, et paremat ei tea tahtagi, nii hea, et paremat pole vajagi; kovat, etten sanoisi mahdottomat ehdot rasked, et mitte [välja] öelda: võimatud tingimused, rasked, tegelikult lausa võimatud tingimused
◊  (ark.) tappio tuli että paukahti kaotus tuli nii et mürtsus; on siinä sellainen mies, että! see on selline mees, et hoia ja keela!, see on selline mees, et hoia piip ja prillid!
◊  (tarkoitusta ilmaisevissa sivulauseissa) syö pian, että ehdit mukaan söö kiiresti, et jõuaksid meiega kaasa tulla; lainaatko rahaa, että pääsen elokuviin? kas sa laena[ksi]d raha, et ma saaksin kinno minna?; kysyin sen tähden, että saisin varmuuden ma küsisin selleks, et saada täit kindlust; että[s] sen tiedät pea meeles; olgu see sul teada
◊  (syytä ilmaisevissa sivulauseissa) siksi että sellepärast et, seepärast et; [siitä] syystä että sel põhjusel et, sellepärast et
◊  (ark. kysymyslauseissa) mieleen tulee ajatus, että mitähän tässä on takana [vägisi] kipub meelde mõte, et mis selle taga on
◊  (muodoltaan kielt. virkkeissä) ei ole vielä sanottu, ettei[kö] tulisi hyväkin vuosi pole veel öeldud, et ei võiks tulla päris hea aasta, pole veel kindel, et ei võiks tulla päris hea aasta, pole kusagil kirjas, et ei võiks tulla päris hea aasta; tuskin on syytä epäillä, ettet[kö] olisi oikeassa vaevalt on põhjust kahelda [selles], et sul on õigus
3 (keskustelussa) etteikö täällä saisi laulaa? et siin ei tohi laulda või?; "Missä isä on?" — "ettäkö isä?" "Kus isa on?" — "Ah et isa või?"
◊  (päätelmän ilmaisevassa lauseessa) jaha, että kaikki ovat kotona ah soo, nii et kõik on kodus; vai että ollaan jo niin pitkällä! või siis ollakse juba niikaugel!, ah et ollakse juba niikaugel!
◊  (ihmettelevissä kysymyksissä t. myöntävänä vastauksena) mikä ettei tämä koskaan onnistu? mis see küll tähendab, et see kunagi ei õnnestu?; "Otatko ryypyn?" — "No mikä ettei." "Kas võtad ka ühe lonksu (napsi)?" — "Miks ka mitte." ("Võiks ju võtta kah.")
◊  (aloittamassa epäilyä t. epäröintiä ilmaisevaa lausetta) ettei vain taas alkaisi sataa et ometi jälle sadama ei hakkaks
◊  (huudahduksissa) että kehtaatkin! kas sul häbi pole!; voi etten sitä muistanut! et see mul ka meelde ei tulnud!, oh kuidas ma küll seda ei mäletanud!; voi että! pagana pihta!, pagan võtaks!; kukas sieltä tulee — ettei vain vanha tuttu! keda ma näen — see on ju vana tuttav!; kes sealt tuleb — ega ometi vana tuttav!

hangata 73*G
1 hõõruda, nühkida; (pestä hankaamalla) küürida; (harjalla) küürida; (raapia) kaapida, kraapida
◊ hangata jokin puhtaaksi midagi puhtaks küürida (nühkida, hõõruda); hangata jokin kiiltäväksi midagi läikivaks hõõruda, midagi läikima nühkida
◊  (kuv.) hankaava ääni kriipiv (kärisev) hääl
2 (hiertää) hõõruda; (kuluttaa) läbi kulutada, õhukeseks kulutada
◊ kenkä hankaa kantapää[s]tä king hõõrub kanna tagant; särmä hankasi köyden poikki terav serv kulutas (nühkis) köie läbi
3 (hangata vastaan) ks. hangoitella

herran·jesta[s]
◊ voi herranjesta[s]! oh issand!, issake!, jessuke!, jessake!, jestas!

ilman
1 (prep.) ilma ‹2.v›
◊ ilman syytä [ilma] põhjuseta; ilman reseptiä saatava lääke [ilma] retseptita saadav rohi; hän jäi ilman työtä ta jäi [ilma] tööta; ilman muuta põhjuseta, põhjendamatult, pikema jututa, ilma pikemata, muidugi [mõista], loomulikult; ei ketään ilman muuta tuomita kedagi ei mõisteta ilma pikemata süüdi
◊  (muuten vain) ilman aikoja(an muidu niisama, erilise põhjuseta, asjatult; ei ole asiaa, tulin vain ilman aikojani ega mul asja ei ole, ma tulin muidu niisama; "Mitäs teet?" — "ilman vain istuskelen ja mietin" "Mis sa teed?" — "Muidu niisama istun ja mõtisklen"
2 (adv.)
2a (vailla, vaille) ilma ‹2.v›; muidu ka, ka muidu
◊ ellen saa sitä, voin olla ilman kui ma seda ei saa, võin ilma olla; jäädä ilman ilma jääda
◊  (muutenkin) ei tarvitse sanoa, ymmärrän ilmankin pole tarvis öelda, saan ka muidu aru; ilmankin kalpeat kasvot olivat pelosta liidunvalkoiset ka muidu kahvatu nägu oli hirmu pärast kriitvalge
2b (kans.) ks. ilmaiseksi
2c (ei ihme että) ilmanko[s] olet noin terve! pole ime, et sa nii terve oled!

mikä 0 (minkä, mitä; mon.nom: mitkä; muut sijat yksikössä ja monikossa samanlaiset; puhekielessä myös: mihinkä, millekä, minnekä jne.)
1 (interr.pron.) (substantiivisesti) mis; (adjektiivisesti) milline, mis·sugune
◊ mikä kirja sinua kiinnostaa? (minkä alan) mis raamat sind huvitab? (tietystä ryhmästä) missugune (milline) raamat sind huvitab? (ominaisuuksiltaan; sisällöltään) missugune (milline) raamat sind huvitab?; missä kaupungeissa kävitte? millistes linnades te käisite?; mikä kiire sinulla on? mis rutt (kiire) sul on?, mis sa ruttad (kiirustad)?; mikä hän on miehiään? mis mees ta on?, mis ta endast kujutab?; miksi minua oikein luulet? kelleks sa mind õige pead?; mikä hätänä? mis viga?, mis lahti on?, mis juhtus?; mitä kuuluu? mis uudist?, mis kuulukse?; minkä arvoinen tämä on? mis väärtusega see on?, mida see väärt on?; minkä ikäinen hän on? kui vana ta on?; minkä näköinen hän on? milline ta välja näeb?, kuidas ta välja näeb?; minkä takia? miks?, mispärast?; mistä syystä? mis põhjusel?; mistä johtuu, että —? millest see tuleb, et —?; mikä sinua vaivaa? mis sind vaevab?, mis sulle muret teeb?; mistä te puhutte? millest te räägite?; mitä kello on? mis kell on?; mitä tämä maksaa? mis see maksab?, kui palju see maksab?
◊  (epäsuorassa kysymyslauseessa) en tiedä, mitä tekisin ma ei tea, mida teha; näytä, mitä olet saanut aikaan näita, millega sa oled hakkama saanud (toime tulnud), näita, mis sa oled valmis saanud (teinud), näita, mis sa oled ära teinud
2 (huudahduksissa) mitä ihmettä! mis imeasi!, oh imet küll!; mitkä silmät! missugused (millised) silmad!; mikä vahinko! [ah] kui kahju!, küll on kahju!; voi sinua, mitä teit! oh sind küll, mis sa ometi tegid!; vaat mis sa tegid!, oh sind küll, millega sa hakkama said!
3 (myönnytystä ilmaisevissa ilmauksissa) mikäs hänen on ollessa mis temal viga; mikä ettei miks [ka] mitte; "Tuletko?" — "mikäpä[s] siinä." "Kas sina tuled?" — "Miks ka mitte." ("Võiks ju ka.")
4 (torjuvissa tms. ilmauksissa) mitä vielä! see veel puudus!; mitä se minuun kuuluu mis see minu asi on; see ei puutu minusse; mikäs kiire teillä on mis rutt (kiire) teil on, kuhu teil nii kiire on; mikä sinä olet minua komentamaan kes sina oled, et teisi käsutad; minkäs asialle mahtaa mis sinna parata, mis teha
5 (epävarmuutta ilmaisevissa yhteyksissä) mikä lie ollut kulkuri ei tea, oli ta mingi hulkur või —; mitä niitä mahtaa olla viisi neid on vist (ehk) viie ümber; mitä[hän] jos — mis [õige] oleks, kui —, vaat kui [õige] —; mitähän jos myisin auton mis õige oleks, kui müüksin auto maha, müüks õige (ehk) auto maha, võtaks õige kätte ja müüks auto maha; mitäpä jos menisimme uimaan? kui läheks õige ujuma?, võiksime ehk ujuma minna
6 (kiinnittämässä puhuteltavan huomiota) tiedätkö mitä! tead mis!; ja arvaa mitä! kujuta ette!
7 (rel.pron.) mis; ([kaikki] se mikä) mis ks. myös joka, missä
◊  (korrelaattina lause) hänet valittiin virkaan, mikä olikin odotettavaa ta valiti ametisse, mida võiski oodata (mis oligi ootuspärane); paras pelaaja oli poissa, mikä vaikutti peliin parimat mängijat ei olnud, mis [muidugi] mõjutas mängu; mikä oli todistettava mida pidigi tõestama; tilanteesta ei annettu tietoja, mistä syystä pelko vain kasvoi olukorrast ei antud informatsiooni, mistõttu hirm muudkui kasvas; satoi, minkä takia lähtö lykkääntyi sadas, mistõttu teeleminek lükkus edasi; pysähdyimme aterioimaan, minkä jälkeen jatkoimme matkaa tegime söögipeatuse, misjärel jätkasime teed; lapsi on kaunis ja mikä tärkeintä täysin terve laps on ilus ja mis kõige tähtsam, täiesti terve
◊  (korrelaattina pron.) se, mitä sanoit, ei ole totta see, mis sa ütlesid, ei vasta tõele; sen lisäksi, mitä on säädetty lisaks sellele, mis on ette nähtud; kaupungin väkiluku on kasvanut siitä, mitä se oli vuosi sitten linna elanike arv on kasvanud suuremaks, kui see oli aasta tagasi; en tehnyt mitään sellaista, mitä joutuisin katumaan ma ei teinud midagi sellist, mida peaksin kahetsema; kaikki, mitä sanot, on totta kõik, mis sa räägid, on tõsi; nuoriso tarvitsee jotakin, mistä (josta) kiinnostua noored vajavad midagi sellist, mis pakuks huvi (millest huvituda)
◊  (korrelaatti puuttuu) saat mitä haluat saad, mida soovid (tahad); hänellä ei ole millä maksaa velkansa tal ei ole, millega oma võlga tasuda; mitä edellä on sanottu puusta, koskee muitakin raaka-aineita mis on eespool puidu kohta öeldud, puudutab teisigi tooraineid
◊  (lopullisuutta tms. ilmaisevissa rakenteissa) kauppa mikä kauppa, ei se siitä muutu tehing on tehing, ega see muutu; kuollut mikä kuollut surnud mis surnud
◊  (korrelaattina superlatiivinen ilmaus) parasta, mitä tiedän parim, mida tean, parim, mis ma tean; vaikein tehtävä, mitä ajatella saattaa kõige raskem ülesanne, mida mõelda võib; parasta apua, mitä rahalla saa parim abi, mida raha eest saada võib; hän on parhaita työntekijöitä, mitä meillä on ollut ta on parimaid töötajaid, kes meil on olnud; paras kirja, minkä (mitä) (jonka) olen lukenut parim raamat, mida olen lugenud; ainoa asia, minkä (jonka) muistan tarkkaan ainus asi, mida ma täpselt mäletan
◊  (paikallissijoissa) paikka, missä (jossa) talo sijaitsee koht, kus maja asub; hän pääsi kauniin tytön viereen, missä näkyi hyvin viihtyvän ta pääses nägusa tüdruku kõrvale, kus paistis end hästi tundvat; pallo vieri kaapin alle, mistä sitä oli vaikea tavoittaa pall veeres kapi alla, kust seda oli raske kätte saada ks. myös missä, mistä
8 (vertailua ilmaisevassa relatiivilauseessa) hän huusi minkä jaksoi ta karjus mis jaksas; ta karjus täiest kõrist (kõigest jõust); lapset poimivat kukkia minkä ennättivät lapsed noppisid nii palju lilli, kui [vähegi] jõudsid; väkeä tuli juhlaan enemmän kuin mihin oli varauduttu rahvast tuli peole rohkem, kui oli oodatud; työ oli vaikeampaa kuin miksi sen kuvittelin töö oli raskem, kui olin ette kujutanud
9 (indef.pron.) (rajoituksettomuutta ilmaisemassa) olkoon mikä hyvänsä olgu mis tahes (mis iganes), olgu ükskõik mis; työ mikä työ, kaikki kelpaa ükskõik milline töö, kõik on vastuvõetav; tuli mikä tuli tulgu mis tuleb; tulgu (juhtugu) mis tahes; mihin hintaan tahansa ükskõik mis hinna eest, iga hinna eest; keinolla millä hyvänsä ükskõik mismoodi, ükskõik mil (millisel) viisil, ükskõik kuidas; tämä ei ole mikä tahansa auto see pole ükskõik milline auto, see pole mistahes auto; sanoopa hän mitä hyvänsä öelgu ta mida tahes, öelgu ta ükskõik mida; jäätelöä, karamelleja ja vaikka mitä jäätist, kompvekke ja mida iganes; kaloja tuli vaikka millä mitalla kalu tuli tohutult [palju]; en anna periksi, vaikka mikä olisi ma ei anna järele, tulgu (olgu) mis tahes, ma ei anna järele, tulgu mis tuleb ja saagu mis saab
◊  (jonkin ominaisuuden runsasta määrää tähdentäen) maa oli kovaa kuin mikä maa oli kivikõva; totinen kuin mikä hirmus tõsine; kahvi jos mikä piristää kohv ergutab kindla peale
◊  (vaihtelevuutta ilmaisevissa rakenteissa) he tekivät mikä mitäkin kõik nad tegelesid oma asjadega, igaüks neist tegi midagi (tegeles millegagi); kengät olivat mikä missäkin kingad olid laiali (pilla-palla); syötiin mitä milloinkin söödi, mis (mida) juhtus; söödi, mida kätte saadi; söödi, mis käepärast juhtus olema
◊  (usein ark. vähättelyä ilmaisevissa rakenteissa) mitäs siitä mis sellest, sellest pole midagi, õige mul asi, tühja kah!, ära pane tähele!, noh, ja mis siis?; mitä[pä]s pienistä asi pole nii hull, see pole nii tähtis; en ole mikään pianisti, mitä nyt omaksi ilokseni soittelen ma ei ole mingi klaverikunstnik (pianist), mängin niisama oma lõbuks

muu 18
1 muu; teine; (tunnettu muu) üle·jäänud, teised; (useampia) rohkem, enam ‹—›
◊ tuleeko vielä muita? kas teisi ka veel tuleb?; kas tuleb rohkem rahvast?; puheenjohtaja, sihteeri ja muut johtokunnan jäsenet esimees, sekretär ja teised (muud) juhatuse liikmed; saha ja muut työkalut saag ja muud (teised) tööriistad; eräät muut mõned teised; me muut meie teised; hän jätti loppusuoralla kaikki muut ta jättis lõpusirgel kõik teised seljataha; ta jõudis lõpusirgel kõigist teistest ette; on harkittava muitakin vaihtoehtoja peab kaaluma teisigi võimalusi; hän unohti kaiken muun ta unustas kõik muu; onko sinulla muuta sanottavaa? on sul midagi muud öelda?; tahad sa öelda midagi muud?; (lisää) kas sul on veel midagi öelda?; on sul veel midagi lisada?; mitä muuta saisi olla? kas veel midagi?; on see kõik?; ei nyt muuta tällä kertaa seks korraks (sedapuhku) kõik; nüüd on kõik
◊  (loput) otan tämän, muut palautan ma võtan selle, teised (ülejäänud) annan tagasi
◊  (erik.) ynnä muuta ja muud; (lyh.) jm; ynnä muuta sellaista ja muud sellist; (lyh.) jms; tai muuta või muud; (lyh.) vm; tai muuta sellaista või muud sellist; (lyh.) vms; muun muassa muu seas (hulgas), muuseas; muiden muassa teiste seas (hulgas); hän opiskeli muun muassa kieliä ta õppis ka keeli; kutsuvieraana oli muiden muassa pääministeri kutsutud külaliste seas oli ka peaminister; ennen muuta (ennen kaikkea) ennekõike, eelkõige, esmajoones, kõigepealt, peamiselt; (ensi sijassa) eeskätt, kõigepealt; puhelin on minulle ennen muuta työväline telefon on mulle eelkõige töövahend; hän etsi varastotyötä tai muuta vastaavaa ta otsis laotööd või midagi muud selletaolist; siitä on syytettävä ennen muita häntä selles tuleb süüdistada ennekõike (kõigepealt) teda
2 (toinen) teine, muu
◊ joku muu kuin minä keegi teine kui mina; teettää työnsä muilla lasta oma töö teistel ära teha; hän herättää muissa sääliä ta äratab teistes kaastunnet; ta kutsub teistes esile kaastunnet; ei ole muuta mahdollisuutta ei ole muud (teist) võimalust; ei ole alternatiivi; asia on järjestettävä muulla tavoin asi tuleb korraldada muul viisil (teisel moel, teistviisi); muussa tapauksessa vastasel juhul
3a (eril. yhteyksissä) sano[pa]s muuta (älä muuta sano)! õigesti öeldud!; sul on õigus!; täitsa õigus!; õige jutt!; just nii!; kaikkea muuta kuin tyytyväinen kõike muud kui rahulolev; väga rahulolematu; kaiken muun lisäksi peale kõige muu; kõigele muule lisaks; ilman muuta [ilma] pikema jututa, ilma pikemata, otseteed; muidugi [mõista], loomulikult; muissa maailmoissa teises maailmas; muitta mutkitta [ilma] pikema jututa, lihtsalt, otseteed; olla muina miehinä asjast mitte välja teha; olla just nagu ei märkaks midagi; ükskõikne olla
3b (ei muuta, vain) ei voi muuta kuin valittaa ei jää muud üle kui kahetsust avaldada; jääb üle ainult kahetsust avaldada; ei voi muuta kuin valittaa, että näin kävi kahju, et nii läks; ei muuta kuin pöytään! (käykää pöytään) palun lauda!; mitäs tässä muuta kuin aloitetaan mis muud kui hakkame aga pihta; en kuntoile muuta kuin satunnaisesti ma teen tervisesporti nii nagu juhtub; velat eivät muuta kuin kasvoivat võlad muudkui kasvasid

navakkuus 40 (iskun) tugevus; (kovuus) valjus; (tuntuvuus) intensiivsus
◊  (ilmat.) tuulen navakkuus puuskissa oli 10 m/s tuulehoogude tugevus oli 10 m/s

odottaa 53*C
1 oodata
◊ hän odottaa olohuoneessa ta ootab elutoas; meitä odotetaan heille kello kahdeksaksi meid oodatakse kella kaheksaks nende juurde; hän odotti miestään kotiin jouluksi ta ootas jõuludeks oma meest koju; odottakaa hetki! oodake üks hetk!; se työ voi hyvin odottaa see töö võib vabalt oodata; kengät korjataan odotettaessa kingad parandatakse ootetööna; odottaa linja-autoa autobussi oodata; odotan sinua ulkona ma ootan sind väljas; odottaa vuoroaan oma järjekorda (järge) oodata; linja-auto ei odota myöhästynyttä junaa buss ei oota hiljaks jäänud rongi; odottaa jonkun tuloa kellegi tulekut oodata; antaa odottaa itseään ennast oodata lasta; sitä saat kyllä odottaa seda sa jäädki ootama; en osannut odottaa niin kylmiä ilmoja ma ei osanud nii külmi ilmu oodata; (ark.) olla odottavalla kannalla äraootaval seisukohal (positsioonil) olla; jäämme odottamaan vastaustanne me jääme teie vastust ootama
◊  (sanonnoissa) odottaa jotakin kuin kuuta nousevaa midagi pikisilmi oodata
◊  (uhkauksissa) odotapas! oota ainult!, oota sa!; odotahan, kun kerron isälle! oota ainult, ma räägin isale ära!
◊  (hetkinen vain) odota[pa]s kun mietin! oota, las ma mõtlen!
◊  (raskaudesta) odottaa lasta last oodata, rase olla; odottava äiti last ootav ema; perheessä odotetaan kolmatta lasta perre oodatakse kolmandat last
2 (toivoa; kaivata) loota, oodata; (pelätä) karta
◊ hänestä odotetaan paljon temalt oodatakse palju, tema peale loodetakse; älä liikoja odota ära oota liiga palju, ära looda paljut; odottaa kiitosta työstään oma tehtud töö eest tänu oodata; odottaa vastausta vastust oodata; odotan sitä päivää ma ootan seda päeva; odotettu vieras oodatud külaline; odottaa pahinta halvimat oodata; halvimat karta
3 (pitää todennäköisenä) eeldada, oodata, loota
◊ odotan hänen suostuvan eeldan, et ta nõustub; loodan, et ta nõustub; hallituksen odotetaan käsittelevän asiaa oodatakse (eeldatakse), et valitsus arutab asja; häneltä voi odottaa mitä tahansa temalt võib ükskõik mida oodata; hän lähti, kuten odottaa sopii ta lahkus, nagu oli arvata; ta lahkus, nagu oletada võis; odotettua pienempi palkkio oodatust väiksem palk; hänestä odotettiin isänsä seuraajaa temast loodeti oma isa järgijat; odotettavissa iltaan asti: kovaa tuulta — õhtuni võib tulla kõva tuult —
4 (olla edessä) ees oodata
◊ jotakuta odottaa jokin kedagi ootab midagi; häntä odottaa ankara tuomio teda ootab range karistus; heitä odottaa palkinto neid ootab autasu; meitä odottaa kova urakka meid ootab ees raske töö; vieraita odotti hyvä ateria külalisi ootas ees hea söök; vilja odottaa korjaamista vili ootab koristamist; nyt vintiöitä odottaa selkäsauna nüüd ootab sulisid (lurjuseid) ees seljasaun (nahatäis, keretäis)

räk[s]yttää 53*C
1 (koirasta tms.) haukuda; klähvida; (rastaasta tms.) kädistada, kätsatada; sädistada
◊ haukkua räk[s]yttää haukuda, klähvida
2 (ark. jäkättää) viriseda {jostakin millegi pärast} ; iriseda {jollekulle jostakin kellegi kallal millegi pärast, millegi üle} ; tülitseda {jostakin millegi pärast} ; norida {jollekulle jostakin kellegi kallal millegi pärast} ; tänitada {jollekulle jostakin kellegi kallal, kellegagi millegi pärast} ; (haukkua) sõimata {jollekulle jostakin kedagi millegi pärast, millegi eest}
◊ rupesi räk[s]yttämään minulle tyhjästä ta hakkas mind sõimama asja ees, teist taga

sama 9
1 sama ‹sama›; see·sama ‹sama›; üks ja [see]sama
◊ heillä on sama isä mutta eri äiti neil on sama isa, aga erinevad emad
◊  (erik. välinpitämättömyyttä ilmaisemassa) sama minulle, mennään vain mul ükskõik (ükspuha), lähme pealegi; (ark.) mul üksta[s]kõik (üksta[s]puha, ükstakama), võib ju minna ka; jos haluat, niin samapa tuo kui sa nii soovid, mis siis ikka; kui sa tahad, olgu siis pealegi; sama se ükspuha, ükskõik; on aivan sama, mitä sanot on üsna ükskõik, mida sa ütled (räägid); see ei loe midagi, mis sa ütled; sinu ütlemisel pole mingit tähtsust; minulle on se ja sama, mitä tapahtuu mul on ükskõik (ükspuha), mis juhtub; (ark.) mul kama kõik, mis juhtub; mul on see üks [ta] kama [kõik], mis juhtub; kama kaks, mis juhtub
◊  (substantiivisesti) lauletaan sama uudestaan! laulame sedasama veel kord!; kiitosta saavat aina yhdet ja samat tänu osaliseks saavad alati ühed ja needsamad; tänu avaldatakse alati ühtedele ja nendelesamadele [inimestele]; tänatakse ikka ühtesid ja neidsamu [inimesi]; hän jankutti aina (sitä) samaa ta korrutas ikka üht ja sedasama; samaa merkitsevät sanat sama tähendusega sõnad, samatähenduslikud sõnad
◊  (kirjeessä) PS Rakastan sinua! Sama P.S. Ma armastan sind! Sama
2 (samanlainen) sama·sugune, nii·sama·sugune; ühe·sugune; sama ‹sama›
◊ samasta työstä sama palkka sama töö eest sama[sugune] palk; molemmilla juoksijoilla oli sama aika mõlemal jooksjal oli ühesugune (sama) aeg; heillä on sama maku neil on ühesugune (samasugune) maitse; vaikutelma on sama kuin jos istuisi lentokoneessa tunne on samasugune nagu lennukis istudes; hän teki uudelleen saman tyhmyyden ta tegi jälle samasuguse rumaluse; ne ovat suunnilleen saman kokoiset need on enam-vähem samasuurused (ühesuurused); need on enam-vähem sama suurusega; annoin saman verran kuin sinäkin andsin sama palju nagu sinagi; "Olen lopen kyllästynyt." — "samat sanat!" "Olen surmani tüdinud." — "Samad sõnad!" ("Sama lugu!", "Mina ka!"); "Mul on sellest kõrini." — "Minul samuti!"; poika on lurjus, ja samaa voi sanoa isästäkin poiss (poeg) on lurjus (kaabakas), ja sama võib öelda ka isa kohta; samaa muutkin väittävät sedasama kinnitavad teisedki; "Hyvää joulua!" — "Kiitos, sitä samaa (sinullekin)!" "Häid jõule!" — "Tänan, sulle samuti!"
◊  (ark.) "Minä lähden." — "sama täällä." "Mina lähen (kaon) ära." — "Mina samuti." ("Mina kah.")

sanoa 52
1a ütelda, öelda; [ära] rääkida; (ilmaista) väljendada, välja ütelda (öelda)
◊ hän sanoi asiansa ta rääkis oma asja ära; sanoa sanottavansa lyhyesti öelda lühidalt, mis öelda on; oma asja lühidalt ära rääkida; oma arvamust lühidalt välja öelda; sanoa sanottavansa kirjallisesti end kirjalikult väljendada; oma arvamust (sõnumit) kirja panna; hän sanoo muuta kuin ajattelee ta räägib üht, aga mõtleb teist; on sanomattakin selvää, että — on ütlematagi selge, et —; toisin sanoen teiste sõnadega; teisiti öeldes; suoraan sanoen otse välja öeldes; helpommin sanottu kuin tehty kergem öelda kui teha; hea öelda; hän on niin sanoakseni työrajoitteinen ta on niiöelda piiratud töövõimega
◊  (kuv.) sano se kukkasin ütle seda lillede kaudu (abil); paljon sanova katse paljuütlev pilk
1b (mainita, kertoa) ütelda, öelda, nimetada, mainida; rääkida
◊ hän sanoi olleensa sairaana ta nimetas (mainis), et oli olnud haige; ta rääkis, et oli olnud haige; hänen sanotaan olevan rikas räägitakse, et ta on rikas; ta olevat rikas; edellä sanotusta on jo selvinnyt, että — eespool nimetatust (mainitust) on juba selgunud, et —; kuten sanottu nagu öeldud
1c (ilmoittaa, tiedottaa) teatada; teatavaks teha; teada anda; (mainita) nimetada, ütelda, öelda
◊ sanoa nimensä oma nime nimetada (öelda); sanoa nimensä ja ikänsä öelda (teatada, nimetada) oma nimi ja vanus; sanoa lopullinen hinta lõplikku hinda teatavaks teha; voitteko sanoa, paljonko kello on? kas te võiksite öelda, mis kell on?; palun öelge, mis kell on?; sanoa joku irti kedagi vallandada; kellelegi [töö]kohta üles öelda; sano jokin pääkaupunki nimeta mingi (mõni) pealinn
◊  (kuv.) sanooko tämä nimi sinulle mitään? kas see nimi ütleb sulle midagi?
1d (ilmaista mielipiteenään tms.) mitä sanot ehdotuksesta? mis sa [sellest] ettepanekust arvad?; jääköön sanomatta parem jäägu ütlemata; sanoa vastaan vastu vaielda; täytyy sanoa, että mies on hullu peab tunnistama, et mees on hull; kauniiksi häntä ei voi sanoa ilusaks ei või teda [kohe kuidagi] nimetada; sen vain sanon, että — ütlen ainult seda (niipalju), et —; mitä sellaisesta teosta on sanottava? mida peaks sellise teo kohta ütlema?; mida sellise teo kohta öelda?
1e (arvostella, moittia) arvustada {jostakin millegi eest, pärast} ; kritiseerida {jostakin millegi eest, pärast} ; laita {jostakin millegi eest, pärast} ; etteheiteid teha {jostakin millegi eest, pärast} ; (ark.) toriseda {jostakin millegi pärast} ; iriseda {jostakin millegi üle, kellegi kallal} ; (huomauttaa) teatada {jostakin millestki, millegi kohta} ; ütelda, öelda {jostakin millestki, millegi kohta} ; tähelepanu juhtida {jostakin millelegi} ; märku anda {jostakin millestki, millegi kohta} ; märkust teha {jostakin millegi kohta}
◊ sanoin siitä jo eilen ma juhtisin sellele tähelepanu juba eile; ma andsin sellest märku juba eile; ma nimetasin seda juba eile; hän on aina sanomassa pienimmästäkin virheestä ta teeb alati märkusi kõige väiksemagi eksituse puhul; tal on alati ütlemist kõige väiksemagi eksituse puhul; siitä tulee helposti sanomista sellest tuleb kergesti ütlemist (õiendamist)
1f (kirjallisen tuotteen sisällyksestä) kirjutada
◊ lehdessä sanotaan, että — lehes kirjutatakse, et —; säännöissä sanotaan selvästi, että — reeglites öeldakse selge sõnaga, et —; reeglites on selge sõnaga kirjas, et — (painokkaissa myönnyttelyissä ja mielipiteenilmauksissa) älä muuta sano just [nii]; justament; täpselt; mitäs nyt sanot! mis sa selle peale kostad!; mis sa nüüd ütled!; mis sul nüüd öelda on!; sanokaa minun sanoneen küll te näete; mitä[s] minä sanoin? eks ma öelnud!; ma ju ütlesin!; ei ikinä, sanon minä! mitte iialgi!; eluilmaski mitte! (sananvallasta, vaikutusmahdollisuudesta tms.) siinä asiassa lienee hänelläkin sanansa sanottavana selles asjas on temalgi oma sõna [sekka] öelda; heillä ei ollut mitään sanomista neil polnud mingit sõnaõigust; ei ole sanottu[a], että esitys hyväksytään pole [üldse] kindel, et ettepanek vastu võetakse (heaks kiidetakse); kuka [sen] on sanonut, että verot alenevat on see tõesti kindel, et makse vähendatakse?; kust sa tead, et makse vähendatakse?; mis jutt see on, et makse vähendatakse
2 (lausua, puhua) lausuda; rääkida; [välja] ütelda, [välja] öelda
◊ hän ei osaa sanoa r-äännettä ta ei oska r-häälikut [välja] öelda; ta ei oska r-i hääldada; hän lähti sanaakaan sanomatta ta lahkus sõnagi lausumata; sanoa päivää teretada, tervitada, tere öelda
◊  (muista äänistä, vars. last.) lehmä sanoo ammuu lehm ütleb (teeb): ammuu; pang, sanoi ovi uks ütles (tegi): põmm!
3 (nimittää, kutsua joksikin) kutsuda, hüüda; nimetada
4 (adverbista käyttöä) sanokaamme näiteks; ütleme; kas või; annan hänelle sanokaamme sata markkaa annan talle näiteks sada marka; annan talle, ütleme, sada marka; tapaisimmeko sanotaan vaikka huomenna? kas me võiksime näiteks homme kokku saada?; saaksime kokku kas või homme; sanokaamme, että tulee sota — miten meidän silloin käy? kui näiteks läheb sõjaks, mis siis meist saab?; mis saab siis meist, kui süttib sõda?; oletame, et algab sõda — mis siis meist saab?
5 (sopimisesta, päättämisestä) olkoon sanottu otsustatud; oleme rääkinud; olgu siis nii
6 (ark. selityksissä) [se] tahtoo sanoa teiste sõnadega, teisisõnu; niisiis; see tähendab; ensi maanantaina, [se] tahtoo sanoa jouluaattona järgmisel esmaspäeval, see tähendab jõululaupäeval; järgmisel esmaspäeval, teisisõnu jõululaupäeval; tämä tahtoo sanoa, että hän joutuu jäämään kotiin see tähendab, et ta peab koju jääma; tuleb nii välja, et ta peab koju jääma; ta peab niisiis koju jääma
7 (kans. merkityksettömänä lisäkkeenä) hyvä tuuri, sano! küll vedas, kas pole!; ropp vedamine, eks ju!; oli see alles vedamine!

tietää 76*F (eräät taivutusmuodot tav. verbistä tietä)
1 teada; (tuntea) tunda; (olla tietoinen, selvillä jostakin) teadlik olla; (olla vakuuttunut, varma jostakin) kindel olla
◊ en tiennyt tulostasi ma ei teadnud sinu tulekust; ma ei teadnud, et sa tuled; kukapa sen tiennee kes seda võiks teada; en tiedä sitä varmasti ma pole selles kindel; tiedän sen paikan tean seda kohta; hän oli kauan tiennyt (tietänyt) asian ta oli sellest ammu teadnud, ta oli asjast ammu teadlik; saada tietää jostakin millestki teada saada; taudin aiheuttajaa ei tiedetä haiguse tekitaja ei ole teada; hän tietää kaiken musiikista ta teab muusikast kõik; en tiedä musiikista mitään ma ei tea muusikast midagi; kaikki tietävät, että hän on roisto kõik teavad, et ta on kaabakas; hän tiesi aivan hyvin, mistä oli kysymys ta teadis väga hästi, milles on küsimus; talle oli hästi teada, milles on asi; talle oli täiesti selge, millest käib jutt; et tiedä[kään], kuinka hauskaa meillä oli sa ei aimagi, kui tore meil oli; pitihän sinun tietää, että jää ei kestä sa pidid ometi teadma, et jää ei kanna; haluaisin tietää, miksi murjotat tahaksin teada, miks sa mossitad; mistä minä sen tietäisin! kust mina võin seda teada!; minä tiedän ratkaisun ma tean lahendust; enpä tiedä ega ma ei tea, ei ma tea; vielä tulet tietämään, mitä vanheneminen on küll sa veel teada saad, mis vananemine tähendab; hän tuli tietämättään paljastaneeksi asian enda teadmata paljastas ta asja, enda teadmata rääkis ta asja välja; toisistaan tietämättä teineteisest teadmata; en luule vaan tiedän ma ei arva, vaid tean; mistä sinä sen muka tiedät? kust sina seda oma arust tead?
2 (erik.)
2a (tuntea jonkin laatu, ominaisuudet) tietää joku hyväksi ammattimieheksi tunnen teda tubli asjatundjana; tietäähän ne lapset lapsed on ju teada; lakritsi on parasta, mitä tiedän lagrits on parim, mida ma tean
2b (epävarmuutta ilmaisevissa rakenteissa) mene [ja] tiedä, ehkä näin oli parasta võta kinni, ehk oli niimoodi kõige parem; mene ja tiedä kuinka tässä käy mine tea, kuidas see läheb; "Miksi hän sen teki?" — "Mene ja tiedä." "Miks ta seda tegi?" — "Mine võta kinni."; kuka[pa] [sen] tietää kes seda ometi teab; kunpa tietäisi kui ometi teaks; eihän sitä tiedä, vaikka tulisi lottovoitto ei tea midagi, äkki tuleb lotovõit; ehkäpä hän vielä raitistuu — eihän sitä tiedä ehk ta jätab veel joomise maha — ega seda [ei] tea, ehk tast saab veel karsklane — ega seda [ei] tea; hänestä ei koskaan tiedä tema kohta ei tea kunagi, temast ei või kunagi öelda, temast ei saa kunagi aru
◊  (ark.) tiedä häntä, vaikka tämä onnistuisi ei tea ühti[gi], viimaks läheb korda; piru tietää, mitä hän sillä tarkoitti tont teab, mis ta sellega mõtles
2c (sanontaa painottavissa ilmauksissa) tiedätkö, se onnistui! kas tead, sellest sai asja!; kas tead, see läks korda!; se oli, tiedättekö, suuri tapaus see oli, kas teate, oluline sündmus
◊  (ark.) sinne et mene, tiedä[kin] se! sinna sa ei lähe, see olgu sul teada!; että[s] sen tiedät et sul see teada oleks; ja tiedät sen, että olet ajoissa kotona! ja tead siis, et õigel ajal kodus oled!
2d (konkreettiseen kokemukseen viitaten) ei sellaisista laitteista silloin tiedetty niisugused seadmed olid tollal tundmatud; hän tietää, mitä työnteko on ta teab, mis töötegemine tähendab; ta teab, kuidas töö maitseb; kun istuu päivän autossa, tietää matkustaneensa kui terve päeva autos istud, siis tead ka, et oled reisi teinud; kohta saat sellaisen löylytyksen, että tiedät saaneesi! varsti saad sihukese peapesu, et meelde jääb!; varsti saad pähe, nii et sa tead!
2e (asioiden tiedossa olosta, tietoon tulosta) hän tiesi kertoa, että — ta teadis rääkida, et —; olin utelias tietämään, mitä hänellä olisi sanottavana tahtsin küll teada saada, mis tal öelda on; muiden ei tarvitse tietää tästä mitään teistel ei tarvitse sellest midagi teada; ilmoita tulostasi, että tiedän tulla vastaan teata (anna teada), millal sa tuled, et teaksin vastu tulla; emme tienneet odottaa teitä näin aikaisin me ei teadnud teid nii varakult oodata
◊  (ark. kuulumisista) terve, mitäs tiedät? tere, mis kuulda?; tere, kuidas läheb?
3 (tuntea) tunda; (arvata) aimata; (oivaltaa) taibata
◊ hän tiesi synnytysaikansa tulleen ta tundis, et sünnitusaeg on käes; tiesin, että näin siinä käy! aimasin (teadsin), et see niimoodi läheb!; mistä tiesit etsiä täältä? kuidas sa taipasid siit otsida?; kuidas sa selle peale tulid, et siit otsida?; en tiennyt, mitä sanoa ma ei osanud midagi ütelda; ma ei teadnud, mida ütelda
4 (tajuta, olla tajuissaan) hän ei tiedä mitään tästä maailmasta ta ei tea sellest maailmast midagi, ta on meelemärkuseta
5 (vaikeuteen, hankaluuteen viittaavissa ilmauksissa) siinä olikin tietämistä, että vene saatiin pohjasta ylös sellega oli kõvasti tegemist, et paat põhjast üles saada; hänellä on täysi tietäminen jo oman perheen huoltamisessa tal oli juba oma pere eest hoolitsemisega vaeva küllalt
6 (ennustaa, ennakoida, merkitä jotakin) tähendada; ennustada
◊ kuun kehä tietää poutaa kuu tara kuulutab kuiva ilma; mitä sellainen uni tietää? mida niisugune uni tähendab?; tuollaiset puheet eivät tiedä hyvää seesugune jutt ei ennusta (ei tähenda) head
7 (aiheuttaa, tuottaa) [kaasa] tuua
◊ muutos tietää lisätyötä ümberkorraldus toob tööd juurde